TRAUMA
MERKKEJÄ JA OIREITA
​
Voimakas ahdistuneisuus
Levottomuus / ärtyneisyys
Univaikeudet
Painajaiset
Traumatakautumat
Syyllisyys
Hypervalppaus
Itsetuhoisuus
Mielenkiinnon menetys normaaliin toimintaan
Luottamuksen väheneminen muihin
Voimakas pelko
Sosiaalinen eristäytyminen / sosiaalisia konflikteja
Vihamielisyys
Masennusoireet
Dissosiaatiotilat
Erillisiä persoonallisuusmoodeja
Epätyypillistä seksuaalista käyttäytymistä
Riippuvuuksia
MILTÄ PTSD TUNTUU?
​
Trauma on mikä tahansa tapahtuma, joka saa ihmisen ajattelemaan, että maailma ei ole enää turvallinen paikka. Juuri parhaillaan koko planeettamme on käymässä läpi valtavaa kollektiivista traumaa, jolla tulee olemaan mittava vaikutus ihmisten mielenterveyteen erinäisin tavoin pitkälle tulevaisuuteen. Posttraumaattisista stressihäiriöistä (PTSD: stä) kärsivillä henkilöillä ilmenee oireita kauan sen jälkeen, kun tapahtuma on ohi. Traumakategoriat ovat yksittäisen traumaattisen tapahtuman aiheuttama (tyyppi 1) ja toistuva pitkittynyt (tyyppi 2) traumat. Traumaattisen kriisin vaiheet sisältävät yleensä shokki-, reaktio-, työstämis- ja uudelleensuuntaamisvaiheet.
Riippuen traumaattisten tapahtumien vakavuudesta jotkut ihmiset toipuvat ajan myötä ja perheen ja ystävien tuella palautuen takaisin suhteellisen joustavasti. Toisille trauman vaikutukset ovat pitkäkestoisempia ja laajempia, aiheuttaen henkilölle vaikeaa emotionaalista kärsimystä, pelkoa, sekavuutta, posttraumaattisen stressioireyhtymän ja / tai masennusta ja ahdistuneisuutta.
​
Traumaattisten muistojen luonteen vuoksi muistot palautuvat yleensä tunne- ja tuntemustasoisesti, eikä tunnetieto ja kognitiivinen tieto ole välttämättä liittyneenä toisiinsa. Jotkut tapahtuman osat voidaan muistaa yksityiskohtaisesti, kun taas toisessa ääripäässä paljon tapahtuneesta saattaa olla kokonaan unohdettu. Traumaan liittyviä havaintoja on vaikeaa käsitellä mielessä ja siirtää ne symboliselle tasolle, jolloin traumakokemus ei tule yhdistyneeksi aikaisempiin kokemuksiin. Trauma kaventaa henkilön huomion keskittymistä siten, että hän havaitsee helposti lähinnä mahdolliset vaarat ja uhat. Hän pysyy valppaana tunnistamaan kaikki mahdolliset häntä vahingoittavat asiat. Tästä syystä hänen kehonsa ja mielensä on kroonisen hypervalppauden tilassa. Lyhyt- tai pitkäkestoisina oireina voivat olla mm. unihäiriöt, vilkkaat muistotakaumat, ärtyneisyys, keskittymisvaikeudet, yletön varautuneisuus ja kyvyttömyys johtaa omaa elämää, luonnollisesti elämänlaatua merkittävästi heikentäen.
​
PTSD: ssä henkilö voi huomata, että hänen mielensä toistaa traumaattisten tapahtumien kuvia uudelleen ja uudelleen yrityksenä käsitellä tapahtunutta ja luoda siitä merkityksiä. Ajoittain, usein päivien ja viikkojen ajan henkilö voi kokea voimistunutta ahdistuneisuutta ja takautuvia mielikuvia. Kaikki tämä on normaalia reaktiota traumaan. Ajan myötä muistot ja mielikuvat menettävät emotionaalista vaikutustaan, ja henkilö palaa hitaasti normaaliin tai lähelle normaalia toimintaa, kun traumaan liittyvät ajatukset eivät enää aiheuta haitallista, akuuttia hätää. Usein tämänkaltainen lopputulema kuitenkin vaatii intensiivistä traumatyöskentelyä.
TRAUMA & PTSD
​
Monet ihmisistä ovat kokeneet elämässään jonkinlaisia traumoja, olipa kyse sitten auto-onnettomuudesta, läheisen äkillisestä kuolemasta, hyväksikäytöstä tai laiminlyönnistä, sairaudesta, luonnonkatastrofista tai jopa altistumisesta väkivallalle tai sodalle. Trauma voi olla yksittäisen tapahtuman aiheuttama trauma, kuten auto-onnettomuus, tai pitkäaikainen trauma, kuten eläminen alttiina jatkuvalle fyysiselle, seksuaaliselle tai henkiselle väkivallalle. Etenkin henkistä väkivaltaa voi olla vaikea havaita ennen kuin sitä on ehtinyt kestää pitkän aikaa; usein sukupolvia ylittävin erittäin haitallisin seurauksin.
Voi olla vaikea tietää, milloin tapahtumalla tai kokemuksella on ollut traumaattisia vaikutuksia. Trauma on mikä tahansa kokemus, jossa henkilö tuntee oman elämänsä tai toisen elämän olevan uhattuna tai henkilö on muutoin joutunut tekemisiin ylivoimaisen tunteen kanssa joka on muuttanut hänen aivojensa tapaa suorittaa automaattisia tehtäviään. Auto-onnettomuuden näkeminenkin voi aiheuttaa trauman ilman että on itse ollut mukana siinä, koska henkilö on silti todistanut jonkun toisen loukkaantuvan, kuolevan tai lähes kuolevan, jokatapauksessa aiheuttaen hänen mielessään normaalia huomattavasti voimakkaamman henkeä uhkaavan vireystilan.
Yksi muoto yleisestä näkymättömämmästä traumasta on lapsuusajan heitteillejättö, Childhood Emotional Neglect (CEN). Voi olla, että huoltajamme eivät kyenneet hoitamaan tai tulleet hoitaneeksi meitä riittävästi fyysisiin tai tunnetason tarpeisiimme vastaten, joten olemme saattaneet oppia esim. minimoimaan omat tarpeemme voidaksemme tuntea olomme turvallisemmaksi laiminlyönnistä johtuneessa psykologisessa kaaoksessa. Tämä puolestaan ​​voi aiheuttaa sen, että henkilö löytää itsensä tilanteista, joissa hän toistaa traumakokemusta uudestaan ja ​​uudestaan ​​alitajuisesti, koska se tuntuu tutulta ja aivomme pitävät tutulta tuntuvista asioista vaikka ne olisivat vahingollisiakin. Kiintymyssuhdetraumoilla voi olla vaikutusta ihmissuhteisiimme pitkälle aikuisuuteen.
Usein traumamuistot voivat myös olla niin häiritseviä, että ihminen tulee helposti välttäneeksi kaikkia mahdollisia tilanteita, joissa voisi herötö voimakkaita tunteita. Henkilö voi näennäisesti menettää kiinnostuksensa päivittäisiin toimintoihin välttääkseen tunteiden viriämistä. Dissosiaatio tarkoittaa kyvyttömyyttä yhdistää traumaan liittyvät ajatukset ja tunteet merkityksellisellä tavalla yhteen. Varhaislapsuuden ja tyypin 2 trauma voivat johtaa muutoksiin erilaisten minätilojen tai moodien koostumuksessa, vakavissa tapauksissa jopa erillisiin identiteetteihin jotka saattavat olla tai voivat olla olematta yhteydessä toisiinsa.
​
Jos tiedät tai epäilet kokeneesi sinulle kärsimystä aiheuttavan tyypin 1 tai 2 trauman, ota yhteyttä lääkäriisi kartoittaakesi terapian mahdollisuutta. Vaikka trauman pitkäaikaiset oireet ovat yleisiä, vain pieni osa oireista kärsivistä etsii apua. Se että luet tätä nyt, voi tarkoittaa, että mietit avun pyytämistä. Olen täällä sinua varten, kun olet valmis. Jos näyttää siltä että hyötyisitkin erityisestä traumaterapiasta, voimme yhdessä keskustella hakeutumisestasi vaihtoehtoisesti vaativan erityistason psykoterapiaan tai muuhun sinulle ajankohtaiseen hoitoon.
​
I'M AN ORIGINAL CATCHPHRASE
Kuinka trauman hoito voi auttaa​
​
Kognitiivinen psykoterapia antaa trauman kokeneelle mahdollisuuden yhdistää ajatuksiaan, tunteitaan ja reaktioitaan uudelleen siten, että hän voi olla tietoisempi kokemuksistaan ​​ja kokea enemmän hallinnan ja tasapainon tunnetta arjessaan. Tämä tietoisuus auttaa integroimaan fyysistä ja emotionaalista kokemusta vähentäen siten monia oireita; niiden intensiteettiä tai kestoa, ja traumaattisten kokemusten ymmärtäminen ja jäsentyminen mielessä lisääntyy.
Trauman kokenut voi tarvita terapeuttista apua myös muihin traumavaikutuksiin, kuten masennukseen, päihteiden väärinkäyttöön, ihmissuhdekonflikteihin, häpeään, syyllisyyteen ja persoonallisuuden muutoksiin. Hoito voi sisältää esim. yksilöterapiaa, pariterapiaa, lääkehoitoa sekä elämäntapahoitoja, ja siten kokonaisvaltainen hoito voi olla osittain päällekkäin toteutuvaa.
Traumatapahtumasta selvinnyt henkilö on kokenut suuren henkisen kivun, ja on normaalia, että hän yrittää suojautua kaikelta, joka muistuttaa traumasta, myös terapiatilanteelta. Turvallisuuden ja luottamuksen rakentaminen terapiassa on edellytys sille, että henkilöllä on rohkeutta lähestyä ja kohdata trauma uudelleen. Terapiassa luon sinulle turvallisen tilan lähestyä kokemustasi ja tarkistan usein, miltä prosessi sinusta tuntuu.
​